Ikävä

Joskus iskee valtava ikävä… Sain tänään viestin Ystävältä, joka oli sattumalta löytänyt kadonneeksi luulleensa sormuksen. Sormus liittyi tärkeään, jo edesmenneeseen ihmiseen. Ystävä kertoi ikävän vallanneen mielen.
Voi, miten ymmärränkään häntä. Välillä minullakin iskee valtava ikävä edesmenneeseen elämäni aikanaan muuttaneeseen ihmiseen. Juuri pari päivää sitten oli tällainen päivä ja tuntuu, ettei se ikävä nyt helpota ollenkaan. Kaipaan kaikkea sitä, mitä oli… Nyt odotan edes pääsyä avoimen veden äärelle, sillä siellä tunnen mielen levollisuutta muistojen merkeissä.
Ja mielessä soi:

2 kommenttia artikkeliin ”Ikävä

  1. Muistot sailyvat aina, jotkut ovat haikeita ja jotkut ikavia, yksi kaunis muisto tanaan koskettaa ja mietityttaa: mita jos……. tanaan lahetan lentosuukon ylos- siella han on ♥️

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s