Paluu menneisyyteen?

Hyvät tavat kaunistavat
Ihmistä arvioidaan hänen käyttäytymisensä perusteella. Hyvät tavat eivät vain kaunista, vaan ovat käyntikorttimme kaikkialla.” (Peda.net)
Minä en haikaile yleensä menneitä aikoja, mutta, pakko myöntää, että haikailen kyllä hyvien tapojen arvostamista. Minusta on todella surullista se, millaiseksi niin monen ihmisen käytös erityisesti muita kohtaan on muuttunut. 😯 Ihmisten pahoinvointi vain kasvaa, kun olo on kurja.

Pieniä esimerkkejä tapojen puutteesta
Tervehtiminen on hyvien tapojen alkeita. Silti moni menee ohi kääntäen päänsä muualle, ettei tarvitse tervehtiä. Paljon positiivista palautetta ovat saaneet mm. ne julkisen liikenteen kuljettajat, jotka jaksavat päivästä toiseen tervehtiä jokaista mukaan tulevaa. Sama koskee mm. eri palvelualojen asiakaspalvelijoita. Pieni tervehdys ei ota aikaa eikä maksa mitään, mutta voi olla toiselle sen päivän ainoa hyvä sana…
Pienet sanat ’kiitos’ / ’ole hyvä’ / ’anteeksi’ ovat usein avain parempiin ihmissuhteisiin.
Hyviin tapoihin kuuluu, että julkisissa kulkuvälineissä vanhat, liikuntavammaiset ym. saavat istumapaikan. Silti niin moni varaa vieruspaikkansa laukulleen ja muut voivat sitten vaikka seistä.
Kännykkäkansa unohtaa usein, miten laajalle heidän käymänsä puhelinkeskustelut kuuluvatkaan! Olen pakon edessä kuullut monen seksitaidoista, toisten henkilökohtaisista terveystiedoista, valheista, joita on pomolle kerrottu vapaan saamiseksi, jopa sosiaalitoimen salassapidettävää tietoa nimien kera ym.
Minä en ihmettele lasten ja nuorten huonoja tapoja tai ikävää puhetta muista, kun seuraan aikuisten puheita. Aikuisten kielenkäyttö on usein rumaa, loukkaavaa ja muita halventavaa. Tätä tapahtuu kaikkialla; niin kodeissa, erilaisissa harrastuksissa ja työpaikoilla, mutta myös päättäjien keskuudessa. Puhutaan / huudetaan toisen puheen päälle, nimitellään, kerrotaan epätotuuksia jne. ”Mitä isot edellä, sitä pienet perässä”.
Hyvien tapojen mukaan miehet eivät pidä lakkia päässä sisällä eivätkä syödessään. Miksi sitten niin monessa ruokapaikassa miehet istuvat lippis päässä syödessään?

Kasvua ja kansainvälisyyttä
Hyvät tavat osoittavat yksilön taitoa ottaa muut huomioon, halua ymmärtää ympäristöään ja kykyä hallita omaa elämäänsä. Esimerkiksi työhaastattelussa tälla asialla voi olla ratkaisevan suuri merkitys!
Suomalaiset kehuvat usein sillä, miten kansainvälisiä me olemme. Valitettavasti se on enemmän mielikuva kuin todellisuutta. Toki meillä on kansainvälisyyttä ja ihmisiä, jotka ovat elämäntavoiltaan kansainvälisiä, mutta kyllä suomalaisissa on kovin paljon vielä metsäläisyyttä. Eri maissa on erilaiset tavat ja minusta on olennaisen tärkeää, että tutustumme ennakkoon kohdemaan tapoihin. Emme mekään halua, että omaa kulttuuriamme siihen liittyvine tapoineen loukataan. Esimerkkinä vaikkapa puhuttelutapa; jossain maissa teitittely on ainoa oikea tapa puhutella muita. Tai pukeutuminen; pitää ymmärtää pukeutumisen tuoma viesti ko. maan tapojen mukaan. Ja vaikkapa tuliaiset; jossain maissa ne annetaan emännälle, jossain isännälle ja mitä tuliaisina on sopivaa viedä, se vaihtelee suuresti maittain.

Ehdotus
Minusta peruskoulun opetusohjelmaan tulee sisällyttää hyvän käytöksen kurssi. Eikä mitään teorialätinää, vaan perustiedot teoriassa ja sitten käytännön harjoitukset. Niin kauan kun päättäjämme eivät tätä asiaa arvosta ja hoida peruskoulun opetusohjelmaan, asiaa voisi hoitaa esim. järjestöt ja julkinen nuorisotyö. Muistetaan, että hyvät käytöstavat omaavan itsetunto on parempi kuin sellaisen, joka joutuu usein miettimään, miten tässä pitäisi olla…



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s